ELLEND\u00c4N \u2013
Koristeen vuoro<\/p>\n\n\n\n
Tein keruumatkan Karjaloihin alueille, jotka nykyisin kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomeen ja alueille, jotka eiv\u00e4t koskaan ole olleet osa Suomen valtiota. Etsin matkallani tahroja niiden muodot tallentaen. T\u00e4m\u00e4n kokoelman pohjalta olen kehitellyt ornamentaalisen maalaussarjan, jonka muotokieli on sukua keruualueiden perinteiselle k\u00e4sity\u00f6menetelm\u00e4lle, punapoiminnalle.<\/p>\n\n\n\n
Viittaan tahralla karjalaisuuteen, joka on koettu ongelmaksi Suomessa, Neuvostoliitossa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Suomen puolella ortodoksiset rajakarjalaiset kielens\u00e4, perinteidens\u00e4 ja uskontonsa vuoksi eiv\u00e4t sopineet vallinneeseen yhten\u00e4iskulttuuriin. Kirjassaan Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa (<\/em>2017, SKS) kielitieteen professori Anneli Sarhimaa tiivist\u00e4\u00e4 karjalankielen osan: \u201dToinen maailmansota vakiinnutti karjalan kielelle reilusti yli puoleksi vuosisadaksi juuri sellaisen roolin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin erilaiset suomalaistajat olivat sille jo autonomian ajalta ja erityisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti 1920- ja 1930- luvuilla kaavailleetkin: tehokkaasti taka-alalle ty\u00f6nnetty ja vaiettu kielimuoto, jonka tulisi kadota v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin ja rikastuttaa suomalaisuutta murrekirjallisuuden ja arkistomateriaalien muodossa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kulttuurin puolella poliittinen karelianismi poimi karjalaisuudesta sen ideologiaan sopivat ainekset j\u00e4tt\u00e4en huomiotta karjalaisuuden ominaispiirteet, jotka koettiin liian it\u00e4isin\u00e4, jopa saastaisina. Vuoden 1918 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen alettiin kajota ortodoksisen kirkkoarkkitehtuurin muotokieleen, joka n\u00e4htiin ven\u00e4l\u00e4isen\u00e4 j\u00e4\u00e4nteen\u00e4. Pitk\u00e4lle sotien j\u00e4lkeenkin karjalankielisess\u00e4 ortodoksiv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 n\u00e4htiin vihollista eik\u00e4 sen kulttuuria haluttu esiin. Monet karjalaiset ovat eri aikoina muuttaneet nimens\u00e4 suomalaisiksi vierasper\u00e4isyyden vuoksi. Syrjinn\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy tutkimustietoa aina 80-luvulle asti.<\/p>\n\n\n\n Neuvostoliiton toimet karjalaisia kohtaan olivat hyvin tuhoisia rajan molemmin puolin, eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtion voi juurikaan sanoa korjanneen n\u00e4it\u00e4 j\u00e4lki\u00e4. Kokonaisuudessaan voisi todeta karjalaisuuden pusertuneen kahden toisilleen vastakkaisen aatemaailman v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n Karjalan kieli on kotoper\u00e4inen kieli ja suomen l\u00e4hin sukukieli, jota on puhuttu historiallisessa Suomessa yht\u00e4 kauan kuin suomea. Hyvin kielt\u00e4 puhuvia arvioidaan olevan Suomessa n. 11 000, kieliyhteis\u00f6\u00f6n kuuluu n. 30 000. Kieli on vakavasti uhanalainen. T\u00e4st\u00e4 huolimatta karjalalle ei ole my\u00f6nnetty laillista asemaa, joka antaa turvaa saamelais- ja viittomakielille sek\u00e4 romanikielelle. Ellend\u00e4n <\/em>(suomeksi ymm\u00e4rr\u00e4n) oli ensimm\u00e4inen karjalankielinen sana, jonka opin lapsena karjalaiselta \u00e4idilt\u00e4ni. Karjalaisten sulautuminen suomalaisuuteen on ollut syd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4 tapahtumien ketju, vaikka mit\u00e4t\u00f6innin taustasyit\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kin ajanjakson huomioon ottaen. Vaikeaa on kuitenkin hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 kokonaisen v\u00e4est\u00f6nosan historia on h\u00e4ivytetty kouluopetuksestamme. Ent\u00e4 kuinka Suomen taidehistoria ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n \u2013 karjalaisen kulttuurin kera vai ilman? Historiallinen itseymm\u00e4rryksemme on t\u00e4lt\u00e4 osin vajaa.<\/p>\n\n\n\n Karjalaisen ornamenttini voimanl\u00e4htein\u00e4 toimivat viha ja h\u00e4pe\u00e4, mutta niin my\u00f6s rakkaus ja luottamus. Ornamentti kutsuu ylenpalttista, sille mik\u00e4\u00e4n ei ole turhaa. Se antaa tilan jatkuvalle, paikan paikattomalle.<\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEET:<\/p>\n\n\n\n Hanna Kemppi Kielletty kupoli<\/em>, avattu alttari: Ven\u00e4l\u00e4isyyden h\u00e4ivytt\u00e4minen Suomen ortodoksisesta kirkkoarkkitehtuurista 1918\u20131939<\/em> (2016, Suomen Muinaismuistoyhdistys)<\/p>\n\n\n\n Anneli Sarhimaa Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa (<\/em>2017, SKS)<\/p>\n\n\n\n \u0160ulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja v\u00e4hemmist\u00f6kielist\u00e4<\/em>, toimittaneetRiho Gr\u00fcnthal; Eeva-Kaisa Linna; Pirkko Nuolij\u00e4rvi; Helka Riionheimo (KSS, 2022)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" ELLEND\u00c4N \u2013Koristeen vuoro Tein keruumatkan Karjaloihin alueille, jotka nykyisin kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomeen ja alueille, jotka eiv\u00e4t koskaan ole olleet osa Suomen valtiota. Etsin matkallani tahroja niiden muodot tallentaen. T\u00e4m\u00e4n kokoelman pohjalta olen kehitellyt ornamentaalisen maalaussarjan, jonka muotokieli on sukua keruualueiden perinteiselle k\u00e4sity\u00f6menetelm\u00e4lle, punapoiminnalle. Viittaan tahralla karjalaisuuteen, joka on koettu ongelmaksi Suomessa, Neuvostoliitossa ja … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_frontis_meta_header_display":false,"_frontis_meta_footer_display":false,"_frontis_meta_site_title_display":false,"footnotes":""},"class_list":["post-465","page","type-page","status-publish"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":true,"fb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false},"fb_author_info":{"name":"Hannele Kumpulainen","avatar":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/62d77163bd054913f4e619c1a002ee49b1bb7e99bb5866a03387d512e9cacd68?s=96&d=mm&r=g","bio":"","archive_url":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/author\/hannele-kumpulainen","email":"contact@hannelekumpulainen.net","latest_post_date":"24 Mar 2024"},"fb_category_info":[],"fb_post_tag_info":[],"fb_post_excerpt":"ELLEND\u00c4N \u2013Koristeen vuoro Tein keruumatkan Karjaloihin alueille, jotka nykyisin kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomeen ja alueille, jotka eiv\u00e4t koskaan ole olleet osa Suomen valtiota. Etsin matkallani tahroja niiden muodot tallentaen. T\u00e4m\u00e4n kokoelman pohjalta olen kehitellyt ornamentaalisen maalaussarjan, jonka muotokieli on sukua keruualueiden perinteiselle k\u00e4sity\u00f6menetelm\u00e4lle, punapoiminnalle. Viittaan tahralla karjalaisuuteen, joka on koettu ongelmaksi Suomessa, Neuvostoliitossa ja…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=465"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":466,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/465\/revisions\/466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Karjalan kielt\u00e4 ja kulttuuria alettiin elvytt\u00e4\u00e4 2000-luvun alussa, jolloin my\u00f6s kielitieteellinen tutkimus alkoi voimistua. Yhteis\u00f6\u00f6n kuuluu my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 asuvien karjalaisten lis\u00e4ksi Karjalan tasavallasta Suomeen muuttaneita karjalaisia, osa heist\u00e4 tutkijoita.<\/p>\n\n\n\n