Joka aamu kohta her\u00e4tty\u00e4ni pitelen k\u00e4dess\u00e4ni kahvikuppiani, joka on saanut muotokielens\u00e4 joessa
\nmuovautuneesta kivest\u00e4. Ihailen t\u00e4m\u00e4n vaalean harmaan posliinin virheett\u00f6myytt\u00e4 enk\u00e4 luopuisi
\nsen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mist\u00e4\u00e4n hinnasta. Kuppi asetteineen kuuluu Timo Sarpanevan 70-luvulla
\nsuunnittelemaan Suomi-astiastoon, ja sit\u00e4 voi eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kutsua pohjoismaisen muotoilun
\nklassikoksi.<\/p>\n
Kuitenkin, t\u00e4m\u00e4 puhtaan muodon ilmentym\u00e4 on paljastunut tuottavan koristeita hyvinkin
\nluonnollisella tavalla. Jossain vaiheessa aloin pist\u00e4\u00e4 merkille kupin ulkopinnassa hentoiset tahrat,
\njotka syntyiv\u00e4t aamukahvilla. Kahvin juomisen lopputuloksena nautintoaineeni asettui fajanssille
\nuusiin ja erilaisiin kuvioihin. Edess\u00e4ni oli orgaanisia kuvioita orgaanisella muodolla. Aloin ker\u00e4t\u00e4
\nn\u00e4it\u00e4 muodostelmia ja pitk\u00e4n mietinn\u00e4n ja useiden materiaalitunnustelujen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4
\npieni\u00e4 kivenpaloja j\u00e4lkien tallentamiseen: mosaiikki osoittautui sopivaksi menetelm\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
K\u00e4sity\u00f6n p\u00e4\u00e4sty\u00e4 k\u00e4yntiin voitin h\u00e4pe\u00e4ntunteen, joka kumpusi prosessin luonteesta. Likasinhan
\nobjektin huulillani suu t\u00e4ynn\u00e4 kuumaa nestett\u00e4, nautin tahraisuudesta haluten viel\u00e4 esitell\u00e4
\nlopputuloksen. Kiinnostukseni on kuitenkin puhtaan visuaalinen etteik\u00f6 my\u00f6s fysikaalinen. Mm.
\nleuan anatomia, astian muoto, sein\u00e4m\u00e4n paksuus ja kallistuskulma vaikuttavat j\u00e4lkien
\nkehittymiseen. Usein n\u00e4enkin itseni ja kupin koneena, joka tuottaa tietoa tahrakuvioiden muodossa.<\/p>\n
Kunkin ty\u00f6n koko on n. 9 x 16 cm. Miell\u00e4n ne kannettaviksi taideteoksiksi, ovathan ne kutakuinkin
\nk\u00e4nnyk\u00e4n kokoisia. Joka tapauksessa niit\u00e4 on mukava pidell\u00e4 k\u00e4dess\u00e4. Ripustusta ajatellen
\ntm\u00b7galleria on sarjalle ideaalinen tila. Mosaiikkipalojen pieni koko, n.3 x 3 mm, ottaa mittaa
\ngallerian kuutioihin. Ty\u00f6t tulevat riviin tietyn v\u00e4limatkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n toisistaan kiert\u00e4en koko gallerian.
\nEsillepanolla pyrin luomaan mielikuvan boordinauhasta, joka viestitt\u00e4isi koristeen olemassaolosta.<\/p>\n
Blankon k\u00e4site on ajattelulle aina haaste: biologisina olentoina etsimme tyhjyydest\u00e4
\ntahtomattammekin merkkej\u00e4. Olen miettinyt, onko tahra modernismin oma ornamentti, jonka
\nolemassaolo on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja joka meid\u00e4n olisi viisainta hyv\u00e4ksy\u00e4. Vai olisimmeko valmiita
\nt\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja ottamaan ornamentin j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n?<\/p>\n
Oma taustani suhteessa suomalaisen modernismin estetiikkaan on kaksijakoinen. Vartuin
\nymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa vaalittiin modernistista kauneusk\u00e4sityst\u00e4, mutta jossa samaan aikaan
\nmodernismin kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ornamentilla (kohdallani karjalaisella) oli sek\u00e4 oma merkityksens\u00e4 ett\u00e4
\nhistoriansa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 eliv\u00e4t kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4ni rinnakkain, vaikka ne
\neiv\u00e4t olleetkaan toisilleen olemassa. Jollain tapaa t\u00e4m\u00e4 ristiriitainen malli el\u00e4\u00e4 mieless\u00e4ni t\u00e4n\u00e4kin
\np\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ja ehk\u00e4p\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 projektillani, jossa olen l\u00f6yt\u00e4nyt kahvitahroja pelkistetylt\u00e4 muodolta,
\nty\u00f6st\u00e4n t\u00e4t\u00e4 modernin ja perinteen skismaa katsomalla modernismia lian l\u00e4pi.<\/p>\n
Hannele Kumpulainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Joka aamu kohta her\u00e4tty\u00e4ni pitelen k\u00e4dess\u00e4ni kahvikuppiani, joka on saanut muotokielens\u00e4 joessa muovautuneesta kivest\u00e4. Ihailen t\u00e4m\u00e4n vaalean harmaan posliinin virheett\u00f6myytt\u00e4 enk\u00e4 luopuisi sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mist\u00e4\u00e4n hinnasta. Kuppi asetteineen kuuluu Timo Sarpanevan 70-luvulla suunnittelemaan Suomi-astiastoon, ja sit\u00e4 voi eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kutsua pohjoismaisen muotoilun klassikoksi. Kuitenkin, t\u00e4m\u00e4 puhtaan muodon ilmentym\u00e4 on paljastunut tuottavan koristeita hyvinkin luonnollisella tavalla. Jossain … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_frontis_meta_header_display":false,"_frontis_meta_footer_display":false,"_frontis_meta_site_title_display":false,"footnotes":""},"class_list":["post-401","page","type-page","status-publish"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":true,"fb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false},"fb_author_info":{"name":"Hannele Kumpulainen","avatar":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/62d77163bd054913f4e619c1a002ee49b1bb7e99bb5866a03387d512e9cacd68?s=96&d=mm&r=g","bio":"","archive_url":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/author\/hannele-kumpulainen","email":"contact@hannelekumpulainen.net","latest_post_date":"24 Mar 2024"},"fb_category_info":[],"fb_post_tag_info":[],"fb_post_excerpt":"Joka aamu kohta her\u00e4tty\u00e4ni pitelen k\u00e4dess\u00e4ni kahvikuppiani, joka on saanut muotokielens\u00e4 joessa muovautuneesta kivest\u00e4. Ihailen t\u00e4m\u00e4n vaalean harmaan posliinin virheett\u00f6myytt\u00e4 enk\u00e4 luopuisi sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mist\u00e4\u00e4n hinnasta. Kuppi asetteineen kuuluu Timo Sarpanevan 70-luvulla suunnittelemaan Suomi-astiastoon, ja sit\u00e4 voi eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kutsua pohjoismaisen muotoilun klassikoksi. Kuitenkin, t\u00e4m\u00e4 puhtaan muodon ilmentym\u00e4 on paljastunut tuottavan koristeita hyvinkin luonnollisella tavalla. Jossain…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=401"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":422,"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/401\/revisions\/422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hannelekumpulainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}